Laatu, määrä ja uusiokäyttö

Suomessa kaatopaikoille päätyy 90 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuodessa, joka tekee noin 17 kiloa jokaista suomalaista kohti. Tällä hetkellä vain viidesosa kaikesta tästä jätteestä pystytään kierrättämään. Vaikka suomalaiset ostavat kaikista pohjoismaista vähiten vaatteita, on kuitenkin yksi suuri syypää tekstiilijätteen suuruuteen vaatemäärät mitä suomalainen keskimäärin kotiinsa kantaa, noin 13 kiloa uusia vaatteita per vuosi.

Ongelmaa lisää se, että nykyään vaatteita saa halvalla ja helposti, ja monet sortuvat heräteostoksiin, tavoitevaatteisiin ja ”ehkä tätä voi joskus pitää sen toisen vaatteen kanssa”-tyylisiin ostoksiin vaatekaupoilla. Vaatteet eivät ole yhtä laadukkaita kuin mitä ennen, tai sitten ongelmana on se, ettei niitä osata tai haluta huoltaa. En kuitenkaan usko siihen, että hinta olisi aina kuitenkaan suoranaisessa yhteydessä laatuun – jos musta t-paita maksaa ”halpaketjun” kaupassa kympin ja ”merkkiliikkeessä” viisikymppiä, en usko että tässä on erona muuta kuin se mikä merkki paidan hintalappuun on lätkäisty. Itse en ole valmis maksamaan esimerkiksi farkuista yli sataa euroa, ihan jo siitä syystä, että vaatteet ovat tietyllä tapaa kulutustavaraa jota kaikkien pitää kuitenkin ostaa. Ongelma ei siis sinänsä ole vaatteiden halvassa hinnassa, vaan siinä että ihmiset ostavat helposti liikaa ja turhia vaatteita jos ne ovat halpoja. Nykyään myös käyttämätöntä vaatetta päätyy ihan älyttömästi esimerkiksi UFFille, ja se jos mikä kertoo tästä ongelmasta. Ihmisten tulisi kierrättää vaatteitaan ja ostaa niitä esimerkiksi käytettyinäkin – silloin saattaa löytää laadukkaita vaatteita edullisesti. 

Tekstiilijäteongelmalle pitäisi keksiä nopeasti ratkaisu koska vuodesta 2016 alkaen sen toimittaminen kaatopaikalle on kiellettyä Suomessa. Mielestäni tämä on hyvä ratkaisu, koska se pakottaa kunnat miettimään mitä asialle oikeasti voidaan tehdä. Tällä hetkellä Suomen ympäristökeskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu ja UFF ry selvittävät miten kangasjäte saataisiin parhaiten talteen. Yksi vaihtoehto on että ehjiä ja kierrätykseen sellaisenaan kelpaavien vaatteiden keräyslaatikoiden viereen tuotaisiin keräyslaatikoita puhtaille, mutta käyttökelvottomille tekstiileille, esim. rikkinäisille vaatteille. Hyväkuntoista tekstiilijätettä saadaan nykyään jo hyödynnettyä jonkin verran, Suomessa toimii esimerkiksi noin 200 kierrätysmateriaaleista vaatteita tekevää yritystä. Isompi ongelma on hieman huonokuntoisempi tekstiilijäte jolle pitäisi keksiä hyötykäyttöä. Jos sitä pystyttäisiin keräämään talteen edellä mainituilla keinoilla, voisi sille syntyä samanlaiset jälkimarkkinat kuin esimerkiksi paperijätteelle. Forssassa ollaan tekstiilijätteen kierrätyksessä jo edelläkävijöitä, sillä sinne on avattu poistotekstiilipankki, jonne saa viedä kaiken puhtaan tekstiilin eteenpäin kierrätettäväksi. Myös Suomen punainen risti on toiminnassa mukana ja heillä on pisteissään tekstiilipankkeja joista saa käydä noutamassa ilmaiseksi kangasmateriaalia ja kaavoja joiden avulla voi ommella vaatteita, joita voidaan vuorostaan lähettää eteenpäin kehitysmaihin. Huonokuntoisempaa tekstiiliä pystytään hyödyntämään esimerkiksi öljypuomeissa ja imeytysmatoissa.

Olin itse melko järkyttynyt tekstiilijätteen määrästä joka päätyy kaatopaikalle ihan täällä Suomessa vuosittain. Tuntuu myös hurjalta että jokainen suomalainen ostaa 13 kiloa uutta vaatetta joka vuosi! Tuntuu, etten osta ehkä niin paljoa vaatteita vuodessa vaikka minä luulin, että minun tulee usein tehtyä heräteostoksia. Yritän nykyään miettiä tarkkaan mitä vaatteita tarvitsen, ennen kuin menen kauppaan ostamaan niitä. Tuntuu typerältä laittaa kierrätykseen vaatteita joita en ole koskaan edes pitänyt päälläni! On kuitenkin hyvä, että tekstiilijätettä pyritään hyödyntämään. Itse en ole koskaan ostanut vaatteita jotka on tehty kierrätysmateriaalista, mutta näiden artikkelien jälkeen voisin ehdottomasti käydä ostamassa, ihan vain tukeakseni tällaisten vaateyritysten toimintaa.

Lähteet:
YLE: Tutkija halpavaateketjuista: "Laatu ei merkitse mitään, vaan määrä"
MTV: Rikkinäisetkin vaatteet voi kierrättää Forssassa
Helsingin Uutiset: Vaatteille tulee uusiokäyttöpakko

Merkitysellinen vaate

Saimme ensimmäiseksi verkkotehtäväksi valita itsellemme tärkeän vaatteen ja esitellä sen blogissamme. Vaikka pidänkin vaatteista ja minulla on monia lempivaatteita, tuntui merkityksellisimmän vaatteen valinta vaikealta, mutta päädyin lopulta Jokereiden pelipaitaan. Sain tämän pelipaidan – tai no, oikeastaan kyseessä on replika oikeasta pelipaidasta – joululahjaksi vanhemmiltani jouluna 2013. Omistan tämän replikapaidan lisäksi niin sanotusti ”oikeankin” pelipaidan, joka on varustettu omalla nimelläni ja numerolla 91 (syntymävuoteni ja pelaaja Otakar Janeckyn mukaan), mutta se mikä tekee joululahjaksi saamastani paidasta erityisen, on se että se on varustettu hyökkääjä Steve Moseksen nimikirjoituksella. Steve Moses on lempipelaajani Jokereissa ja siksi pyysin vanhemmiltani hänen pelipaitaansa joululahjaksi. Todellinen yllätys kuitenkin oli kun käänsin paidan jouluaattona ympäri ja huomasin, että sitä koristaa myös kyseisen pelaajan nimikirjoitus. Isäni kertoi minulle, että hän oli käynyt erikseen viemässä paidan Jokereiden toimistolle jota kautta asia oli sitten järjestetty. Vaikka en ole itse koskaan harrastanut jääkiekkoa, ihailen kuitenkin Steven tapaa pelata kiekkoa ja hänen taitojaan.

Pelipaita on minulle muutenkin tärkeä asia – olen kannattanut Jokereita pienestä pitäen, ja tämä johtuu suurelta osalta siitä että vanhempani ovat kovia Jokerifaneja. Nuorempana heillä oli kausikortit ja olen ihan vaahtosammuttimenkokoisenakin käynyt jäähallilla katsomassa pelejä. Myös isäni isä on Jokerifani, joten tämä taitaa olla vähän perinnöllinen juttu myös… :D Minusta on hienoa saada vetää pelipaita päälleni kun lähden katsomaan jääkiekkoa, siitä tulee olo että kuuluu johonkin suurempaan ja on osa jääkiekkoyhteisöä. Olen aina ylpeä siitä, että edustan Jokereita kun minulla on pelipaita päälläni – sillä ei ole väliä häviääkö vai voittaako joukkue, jengiä ei jätetä. Minusta myös yksi parhaimmista sanonnoista mitä tulee pelipaitoihin ja jääkiekkoilijoihin on se, että on tärkeämpää pelata sille mitä pelipaidan rinnassa lukee kuin sille mitä selässä lukee, tarkoittaen sitä, että joukkue tulee aina ennen omaa yksilömenestystä.

 Pelipaita on tehty kokonaan polyesterikankaasta ja sen saa pestä pyykinpesukoneessa 40-asteessa. Tuotteen saa myös pestä kemiallisesti pesulassa tetrakloorieteenillä. Vaatetta ei saa kuivata rumpukuivaimessa, eikä sitä saa valkaista. Kankaan saa silittää enintään 200-asteessa. Vaatteessa olevat kuviot on painettu kankaaseen, ainoana poikkeuksena etuosassa oleva logo joka on kangasmerkki joka on erikseen ommeltu kiinni. Paita on ommeltu melkein poikkeuksetta kokonaan saumurilla. Hihansuut ja helma on viimeistelty taittamalla noin 1,5 senttiä kangasta sisäänpäin ja ommeltu kaksoistikkausella kiinni. Paidan kaula-aukossa on koristenyöritys. Halkion molemmilla puolilla on kolme reikää nyörejä varten ja nämä reiät on lujitettu metallisilla renkailla.