Kuidut jaetaan kahteen pääkategoriaan, tekokuituihin ja luonnonkuituihin. Tekokuituihin kuuluvat synteettiset kuidut, epäorgaaniset kuidut ja muuntokuidut. Synteettisiä kuituja ovat polyamidi eli nailon, aramidi, akryyli, polyesteri, klorokuitu, polypropeeni ja elastaani. Synteettisiä kuituja käytetään esimerkiksi urheilu- ja ulkoiluvaatteissa ja esim. nailonia käytetään mm. sukkahousuissa. Polyamidia käytetään usein sekoitteena vaatetuskankaissa koska se lisää hankauksenkestoa ja kankaan lujuutta. Elastaania sekoitetaan muiden kuitujen kanssa antamaan kankaalle joustavuutta. Epäorgaanisia kuituja ovat lasi sekä metalli ja metalloidut kuidut. Muuntokuituihin puolestaan kuuluvat selluloosa, viskoosi, modaali, kupro, lyocell, selluloosa-asetaatti, asetaatti, triasetaatti, paperi ja kumi.
Luonnonkuidut jaetaan kolmeen kategoriaan, eläinkuidut, kasvikuidut ja mineraalikuidut. Eläinkuituihin kuuluvat eläinten villat ja karvat; lampaan villa, alpakka, angora, mohair, kameli, kashmir, laama ja naudankarva sekä kehrääjähyönteisten koteloista saatavat kuidut eli silkki. Villa on hyvin lämpöeristävää ja sitä käytetään paljon talvivaatteissa. Siihen on kuitenkin hyvä lisätä synteettisiä kuituja lisäämään kestävyyttä koska sellaisenaan se on melko heikkoa. Silkkiä käytetään sellaisenaan vaatetuskankaissa. Se on kiiltävää, ja ohutta mutta kestävää. Kasvikuituja ovat siemenkuidut; puuvilla ja kapokki, runkokuidut; pellava, hamppu, juti ja rami, lehtikuidut; sisali, manilla ja tupasvilla, hedelmäkuidut eli kookos. Puuvilla on hyvin yleisesti käytetty kuitu ja soveltuu monenlaisiin tarkoituksiin. Puuvilla on suhteellisen kestävää, mutta nykyään sen ominaisuuksia voidaan vielä parannella sekoittamalla sitä synteettisten kuitujen kanssa. Suurin osa vaatteista on ainakin osittain puuvillaa. Pellavaa voidaan myös käyttää vaatetuskankaissa, mutta nykypäivänä sitä käytetään enemmän pyyhe- ja pöytäliinoissa, sisustuskankaissa ja verhoissa sen hyvän kestävyyden vuoksi. Mineraalikuituihin lukeutuu ainoastaan asbesti.
Materiaalia valittaessa tulee ensisijaisesti pohtia sitä mihin käyttötarkoitukseen valmistettava tuote on tulossa. Tuotteen ulkoasu on toki tärkeää, mutta varsinkin funktionaalisissa tuotteissa pitäisi kankaan materiaalin olla ensimmäinen kriteeri. On tärkeää ymmärtää olosuhteita missä vaatetta käytetään. Kukaan ei tee mitään esimerkiksi urheiluvaatteilla jotka hiostavat päällä tai ovat niin jäykät että ne päällä on vaikea urheilla. Sen sijaan esimerkiksi juhlamekossa tärkeintä on mekon näyttävyys, jolloin voidaan käyttää sellaisia materiaaleja jotka eivät esimerkiksi ulkoiluvaatteessa olisi missään määrin käytännöllisiä. Materiaalia miettiessä tulee myös pohtia millainen on tuotetta käyttävä kohderyhmä, esimerkiksi lasten vaatteiden tulisi olla sellaisia että niitä voi pestä useasti ilman että vaate kärsii siitä.
Funktionaalisia vaatteita ovat esimerkiksi työvaatteet ja erilaisiin harrastuksiin erityisesti suunnitellut vaatteet, esimerkiksi pyöräilyvaatteet. Olen itse parturi-kampaaja ja olen monesti itse töissäni harmitellut sitä kun useat vaatteeni ovat menneet pilalle vaalennusaine- ja hiusväritahrojen takia, joten näitä aineita hylkivä materiaali olisi todella upea juttu. Useat työvaatteet mitä hiusalalle myydään, ovat todella epäkäytännöllisiä tai sitten ne eivät malleiltaan miellytä minua. Lisäksi miehille on todella vähän jos ollenkaan tarjolla työvaatteita hiusalalle! Essut joita työpaikallamme on, ovat kömpelöitä päällä ja pahimmillaan ne muistuttavat ”teurastajan” essuja. Olisi hyvä jos essut olisivat tyylikkäämmän näköisiä ja valmistettu kevyemmistä ja vähemmän hiostavista materiaaleista.
Lähteet:
- Materiaaliosaaminen pohjustaa ammattitaidon. Artikkeli Modinlehdessä 1/2010. s.10-14.
- Finatexin kuituopas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti