maanantai 26. tammikuuta 2015

Minä ompelijana

Ensimmäinen puoli vuotta on nyt vaatetusompelijan opintoja takana ja tuntuu että aika on kulunut todella nopeasti. Välillä tuntuu, ettei sitä ole mitään oppinut ja välillä taas on hienoa huomata miten paljon sitä oppia on oikeasti kertynyt jo tässä ajassa. Itselläni ei ole mitään erityisempää kokemusta alalta ennen näitä opintoja – mitä nyt on tullut kotona ommeltua cosplay-asuja.

Omasta mielestäni ehkä tärkein asia mitä olen tähän mennessä koulussa oppinut, on ollut kaavoittamiseen liittyvät asiat. Ompeluun liittyvistä asioista tärkeimpiä ovat ehdottomasti erilaiset ompelutekniset asiat kuten erilaiset saumarakenteet joita voi sitten soveltaa tekemissään töissä. Opiskelu on myös opettanut minulle kärsivällisyyttä ja huolellisuutta. Olen myös tähän mennessä ruvennut jo hahmottamaan vieläkin tarkemmin, että mitä minua kiinnostaa tehdä työkseni ja millaisiin asioihin haluan panostaa opiskellessani – erikoismateriaaleihin ja niiden työstämiseen, sillä teatterissa työskentely kiinnostaa. Olen myös tajunnut sen, että koska minua kiinnostaa teatterissa työskentely, ei minun tarvitse ehkä piiskata itseäni niin paljon siitä jos saumani ovat hieman vinossa. ;)

Tavoitteenani loppukeväällä on suoriutua opinnoissani ajallaan. Olisi hienoa jos saisin itseäni otettua niskasta kiinni sen verran, että saisin verkkotehtävät palautettua edes suht ajallaan ja että työt valmistuisivat suunnitelmien mukaisesti. Haluan myös suoriutua työssä oppimisesta kunnialla ja niin, että saisin siellä luotua kontakteja jatkoa ajatellen. Tavoitteena on myös tietenkin saada suunnittelut näyttötutkinnot suoritettua eli tekstiili- ja vaatetusalan perusosaaminen, ompelun perusosaaminen ja erikoismateriaalit.

Haluan myös kehittyä ompelijana ja erityisesti panostaa kehittymiseen heikkouksissani. Olen huomannut, että ajankäytössäni olisi parantamisen varaa. Olen hieman hidas tekemään töitä, mikä yleensä johtuu osittain siitä, että haluan tehdä kaiken huolellisesti ja varmistaen että teen kaiken oikein. Voisin korjata tätä ongelmaa sillä, että otan hitauteni aikataulutuksessa huomioon tai sillä että rupean tekemään asioita rohkeammin ja reippaammin. Myös lyhyemmät kahvitauot voivat auttaa asiaan… :D Ompelutyön laatu voisi olla minulla myös parempaa – saumat nyt tuppaavat välillä menevän vähän vinoon ja kappaleiden reunat eivät kohtaa… Minun täytyy vain keskittyä siihen että en esimerkiksi syötä kangasta liikaa ommellessa. Olen myös päättänyt tehdä itselleni enemmän hakkimerkkejä, joiden avulla pystyn paremmin hahmottamaan että ommellessa kappaleet eivät syöty väärällä tavalla. Olisi varmaan myös hyvä jos ehtisin pakollisten ompeluharjoitusten lisäksi ompelemaan jotain pientuotteita jotta kehittyisin ompelijana. Luulen, että minun olisi myös hyvä kerrata erilaisia saumarakenteita, sillä niitä on niin paljon, että osa niistä on auttamatta unohtunut. Myös ompelukoneen erilaiset ongelmat ja niiden korjaaminen on sellainen aihe, joka olisi hyvä osata unissaankin ulkoa.

Vahvuuksiksi koen puolestani esimerkiksi sen, että minusta kuosittelu ja kaavojen piirtäminen on selkeää, eikä minulla ole juurikaan ongelmia ymmärtää miten joitain asioita kuositellaan. Koen myös että minulla on paljon ideoita ja silmää esimerkiksi väreille ja kuoseille. Uskon, että tulevassa työssä oppimispaikassani on paljon hyötyä siitä että löytyy luovuutta ja hyviä ideoita. Myös kuosittelutaidoista on hyötyä teatterissa, sillä siellä pitää välillä valmistaa mitä mielikuvituksellisimpia vaatekappaleita. Opinnoissani voin hyödyntää kaavanymmärrystaitoani siten, että helpottaakseni ompelutyöskentelyä voin suunnitella hyvät ja toimivat kaavat, jotka on simppeli ommella.

Olen huomannut että minun työskentelyäni helpottaa paljon se, että suunnittelen tarkkaan etukäteen että mitä teen. On helppo edetä vaihe vaiheelta kun tietää mitä seuraavaksi tapahtuu ja minusta on helpompi ommella kun ymmärrän miksi mikäkin asia tehdään siinä vaiheessa kun se tehdään. Opin myös sitä kautta jos teen jonkun virheen – purkamisen jälkeen ainakin muistan että näin ei kannata seuraavalla kerralla tehdä. :D Tämä toki on hidas tapa oppia, koska se helposti sotkee aikataulut. Myös se jos tekee tarkat suunnitelmat voi viedä aikaa – varsinkin jos huomaa puolessa välissä, ettei suunnitelma toimikaan käytännössä! Toisaalta tarkoilla suunnitelmilla on helpompi ehkäistä se, ettei tule ongelmia.

Odotan työssä oppimisjaksoa paljon, sillä uskon että pääsen siellä tekemään sellaisia asioita missä olen itse vahvoilla. Odotan että opin työssä oppimassa paljon erikoismateriaalien työstämisestä ja erityisesti minua kiinnostaa maskottipukujen valmistus, mitä ei monessa paikassa pääse oppimaan. Olen myös sen takia innoissani työssä oppimisesta, sillä uskon että saan siellä luotua kontakteja sellaisiin ihmisiin jotka voivat jatkossa tarjota minulle mahdollisesti töitä myös maskeeraajana ja kampaajana. Pääsen myös varmasti näkemään paljon juuri sellaista työskentelyä ja työympäristöjä jotka toivottavasti ovat minullekin arkipäivää joskus.

torstai 22. tammikuuta 2015

Trendien syntyminen

Tyyli on George Sprolesin ja Leslie Burnsin vuoden 1994 määritelmän mukaan tunnusomainen esitystapa, jolle on tyypillistä useat samankaltaiset osat ja tekijät. Tyyli koskee monia asioita – muotia, taidetta ja jopa politiikkaa. Esimerkiksi myös Lady Gaga on luonut oman tyylinsä, ja vaikka tyylit ovatkin usein julkisuuden henkilön luomia, niin niitä eivät muut aina imitoi. Mielestäni muotitrendien tutkijan Ana Nuutisen määritelmä tyylistä on hyvä. Hän sanoo että tyyli on valinta, jonka yksilö tekee vallitsevista muodeista.

Muoti taas on ”tuotteenomainen tyyli tai käyttäytymismalli, jonka hetkellisesti omaksuu huomattava määrä sosiaalisesta piiristä, sillä se koetaan yleisesti hyväksyttäväksi tiettyyn aikaan ja paikkaan”. Yleensä kun puhutaan muodista sillä viitataan pukeutumiseen, mutta myös muiden tuoteryhmien yhteydessä voidaan puhua muodista. Muoti-ilmiöillä on rajallinen elinikä.

Trendillä tarkoitetaan suuntausta, joka tietyllä tyylillä on tietyssä ajassa ja paikassa.  Perinteinen muoti trendi on trenditoimistojen tekemä, analysoitua tietoa tulevaisuudesta, mutta on myös kuluttajien tuottamia trendejä. Vaateteollisuudessa on elintärkeää tietää mitä kuluttajat haluavat ostaa tulevana sesonkina ja siksi trendeillä ja niiden ennustamisella on suuri rooli muodissa.

Trenditoimistojen tehtävä on tehdä trendiennusteita, jotka ennakoivat tulevien sesonkien trendejä. Nämä trendiennusteet julkaistaan ja esitellään alojen ammattilaisille erilaisissa seminaareissa ja workshopeissa. Ennusteet auttavat valmistajia, jälleenmyyjiä sekä ostajia tuottamaan ja hankkimaan muotia, tyylejä ja värejä, jotka ovat suosittuja tulevana sesonkina.


Lady Gaga Bazaar lehdessä.



Muotitrendeissä on kolme yleisesti hyväksyttyä syntymekanismia. Ne ovat trickle-down –teoria, trickle-across –teoria ja trickle up –teoria.

Trickle-down –teorian mukaan innovaatioita tuottavat muotisuunnittelijat ja eliitti. Tämän mallin mukaan trendit leviävät yhteiskunnassa alaspäin, eliitistä keskiluokkaan. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että alempi luokka haluaa näyttää samalta kuin ylempi luokka, joten he kopioivat tyyliä näiltä. Kun alemmat luokat rupeavat muistuttamaan liikaa yläluokkaa, keksii yläluokka uuden innovaation erottuakseen alemmista luokista. Tämä on mielestäni havaittavissa nykyään siinä, että muoti-ilmiöt leviävät helposti esimerkiksi julkkisten kautta. Esimerkiksi kun Lady Gaga nousi julkisuuteen, hänellä oli todella vaaleat hiukset ja suorat otsahiukset, ja huomasin töissä että monet nuoret naiset halusivat samanlaiset hiukset. 

Trickle-across –teorian mukaan innovaatio voi syntyä missä sosioekonomisessa luokassa tahansa ja levitä vaakasuorasti. Teoria syntyi 1960-luvulla jolloin vaatteiden massatuotanto ja halpavaatteet kehittyivät, sillä kaikilla yhteiskuntaluokilla oli tasavertaisempi mahdollisuus hankkia muotia ja kehittää innovaatioita ja levittää niitä eteenpäin. Nykyään trendit ja muoti-ilmiöt leviävät helposti sosiaalisessa mediassa. Jos joku nuori on keksinyt hyvän tai hauskan jutun ja laittaa siitä kuvan esimerkiksi Instagramiin, niin se leviää nopeasti ympäri maailman.

Trickle-up – teoriassa innovaatiot syntyvät alemmissa yhteiskuntaluokissa, erityisesti nuorten keskuudessa, josta ne leviävät ylöspäin. Tämä teoria on kehitetty 1970-luvulla jolloin nuorisomuoti oli tärkeässä osassa kulttuuria. Tästä hyvänä esimerkkinä on mielestäni juurikin 70-luvulla syntynyt punk-ilmiö, joka kehittyi nuorten keskuudessa ja nousi sieltä huippumuotiin asti.

Itse en juurikaan seuraa muotia, muutoin kuin että huomaan joskus että ostan samantyylisiä vaatteita kuin esimerkiksi lempinäyttelijöilläni ja muusikoilla, eli trickle-down –teoria vaikuttaisi minuun. Mielestäni oli vaikeaa miettiä mihin kuluttajakategoriaan kuulun, koska olen toisissa asioissa hyvinkin kiinnostunut siitä mikä on uutta esim. pelikonsolit yms., mutta vaatteiden ja muodin suhteen en ole yhtä innostunut. Tykkään kyllä pukeutua tietyllä tapaa muodikkaasti, mutta lähinnä ostopäätökseni perustuvat siihen mistä itse pidän, enemmän kuin siihen mikä olisi trendikästä juuri sillä hetkellä. Uskoisin että kuulun itse myöhäiseen enemmistöön ja toisinaan varhaiseen enemmistöön.



Adam Lambert ja Jensen Ackles ovat molemmat "tyyli-ikoneitani". 


Trendeillä, tyyleillä ja tuotteilla on rajallinen elinikä, eli muodin elinkaari. Tällä elinkaarella on neljä vaihetta esittely-, kasvu-, hyväksymis- ja taantumisvaihe.

Esittelyvaiheessa innovaatio esitellään markkinoille ja sitä on saatavilla vain rajallinen määrä. Tämä vaihe houkuttelee kuluttajakategorioista pienintä eli innovaattoreita.  Kasvuvaiheessa kilpailu alkaa lisääntyä ja innovaatio saa lisää näkyvyyttä. Jos innovaatio on joku tuote, sen myynti kasvaa rajusti ja voidaan puhua jo trendistä. Hyväksymisvaiheessa trendi leviää laajemmalle saavuttaen varhaisen ja lopulta myös myöhäisen enemmistön. Tämä on elinkaaren pisin vaihe, joka lisää valmistajien välistä kilpailua ja näin ollen laskee hintoja, jolloin voidaan puhua massatuotannosta. Viimeisessä vaiheessa, taantumisessa, trendi poistuu muodista, sen myynti laskee ja viimeiset kappaleet päätyvät alennusmyyntiin.


Itse en osaa yhtään sanoa mikä voisi olla muodissa vuoden päästä, en taida tietää edes mikä on tällä hetkellä muotia. :D Mutta jos osaisin veikata että mikä on vuoden päästä muodissa, siitä olisi paljon hyötyä työskennellessä vaatetusalalla, koska voisin valmistautua  tuleviin trendeihin hankkimalla oikeanlaisia kankaita ja valmistamalla halutunlaisia tuotteita ja esitellä niitä innovaationa kuluttajille. Vaatemyyjien olisi varmasti tietää jotain trendien syntymisprosessista sillä silloin heidän olisi helpompi tarkkailla mitä ihmiset haluavat ostaa nyt ja mitä he haluavat ostaa vuoden päästä. Näin ollen voisi tilata oikeita tuotteita myyntiin oikeaan aikaan ja tietäisi milloin laittaa vaatteet alennukseen. On myös vaatemyyjälle eduksi jos osaa suositella muodista kiinnostuneelle asiakkaalle jotain innovaatiota ennen kuin se on jo hyväksymisvaiheessa elinkaartaan. 


Lähteet: 



tiistai 20. tammikuuta 2015

Erilaisten tietolähteiden hyödyntäminen vaatetusalan opiskelussa

1. Suomalainen tekstiili- ja vaatetusalan ammattilehti: Tekstiililehti

Googlasin yksinkertaisesti tekstiili- ja vaatetusalan lehti ja toinen hakutulos oli Tekstiililehti. Lehden uusinta numeroa pääsee lukemaan netissä ilmaiseksi ja tilaajat saavat lukea myös vanhempia lehtiä. Lehden voi tilata kotiinsa kestotilauksena tai sitten voi tilata yksittäisiä numeroita. Tekstiililehti on ainoa Suomessa ilmestyvä tekninen tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti ja se seuraa alan teknistä ja taloudellista kehitystä. Siinä julkaistaan myös ammattialan uusinta tietoa, tutkimusraportteja yms. Lehdestä on varmasti hyötyä alalla työskentelevälle ammattilaiselle joka haluaa seurata alansa uutisia ja miksei myös opiskelijalle joka haluaa pysyä ajan tasalla.

2. -

3. Leninkien kuosittelussa auttava kirja: Make Your Own Dress Patterns/Adele P. Margolis

Löytyi Amazonin valikoimista. Ilmeisen laaja opas erilaisten mekkojen kuositteluun, englanniksi tosin. Voisin harkita kirjan tilaamista jos olisin erityisen kiinnostunut mekkojen kuosittelusta tai jos tekisin niitä paljon työkseni. Englanniksi on helpompi löytää kuosittelukirjoja, tosin itselläni kesti hetken aikaa ennen kuin ymmärsin millä hakusanalla kannattaa etsiä.

4. Tuotesuunnitteluun liittyvä kirja: Fashion illustration school: a complete handbook for aspiring designers and illustrators / Carol A. Nunnelly

Hain kirjaston HelMet-haulla hakusanoilla “fashion illustration” ja sieltä löytyi useita hakutuloksia joista valitsin tämän. Kirjan voisi toki myös ostaa, mutta näytti olevan kirjastossakin. Tuotesuunnittelua tehdessäni voisin käyttää tätä kirjaa apuna.

* * *

  1. Vinkkejä siihen miten voit puhdistaa kotiompelukoneen:  http://www.makeit-loveit.com/2012/09/how-to-cleanoil-your-sewing-machine.html
  2. Ohjeita piilovetoketjun ompeluun: http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/suuri_kasityo/ompelu/nain_ompelet_piilovetoketjun
  3. Video siitä miten ommella tasku sivusauman yhteyteen: https://www.youtube.com/watch?v=QOCCu4khPgY
  4. Ohjeita liittyen vinokaitaleen valmistukseen ja ompeluun: http://www.evildressmaker.com/?p=4861 ja http://www.wikihow.com/Make-Your-Own-Bias-Tape
  5. Täältä löytyi pikkutytön mekkoon ilmaiset kaavat PDF-muodossa: http://weallsew.com/2013/06/13/vintage-dress-by-simple-simon-company-for-weallsew/ ja esimerkiksi täältä http://www.reconstructinghistory.com/ saa ostettua kaavoja PDF-muodossa. Jälkimmäisestä linkistä löytyy historiallisten vaatteiden kaavoja, mutta myös esimerkiksi vintage-vaatteiden kaavoja, esim. 20-luvun vaatteiden kaavoja. 

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Materiaalien hankinta

Kangastukkuja:


Tekstiilipalvelu OY

Vilpolantie 1
37800 Toijala

Puh.0207739580

http://www.tekstiilipalvelu.com/etusivu.html

Valikoimiin kuuluvat kaikenlaiset kankaat, ja asiakkaisiin kuuluvat kangaskaupat, teatterit jne. Nettikauppaa ei ole, mutta valikoimaa on esitelty kuvien avulla. Toijalassa sijaitsee tukkumyymälä, josta saa ostaa kankaita jos löytyy Y-tunnus.


Kangastukku Sparus

Kalliokatu 12
37200 Siuro

Puh.0104232444
info@sparus.fi

http://www.sparus.fi/shop/

Tuotevalikoimaan kuuluvat erilaiset urheiluun, ulkoiluun, työhön ja vapaa-aikaan kuuluvat kankaat ja neulokset. Nettikauppa löytyy, ja sieltä saa kuka tahansa tehdä ostoksia. Tilata voi myös puhelimitse tai sähköpostitse. Vähittäisostomäärää ei ole, ja tukusta saa tilattua kangastilkun halutessaan.


Kangastukku

Ratatöyrääntie 3
05810 Hyvinkää

puh.0405511133
asiakaspalvelu@kangastukku.com

http://www.kangastukku.com/?

Valikoimaan kuuluvat kaikenlaiset kankaat, sekä sen lisäksi myös laitteet ja tarvikkeet. Kuka tahansa saa ostaa Kangastukusta tuotteita. Kangastukulta löytyy nettikauppa ja sen lisäksi noutovarastolta voi käydä hakemassa tilaamiaan tuotteita. Yksityisen tilaajaan minimitilausmäärä on 1 m/kangas, ja jälleenmyyjällä 5m/kangas.


Lisätarvikemyyjiä:


Suomen Nauhatehdas

Suonsivunkatu 14
33420 Tampere

Puh.032525511
palvelu@snt-group.fi

Runsaaseen vaatetusteollisuuden valikoimaan kuuluvat mm. farkkunapit ja –niitit, kuminauhat ja nyörit, ommeltavat napit, ompelulangat, nauhat ja metallitarvikkeet, vetoketjut ja tarranauhat. Yrityksellä ei ole nettikauppaa ja oletan että täältä tilaavat lähinnä isommat firmat jälleenmyyntiä varten. Tilaus tehdään todennäköisesti sähköpostitse tai puhelimitse ottamalla yhteyttä myyntihenkilöihin.


Tikata

Tallinnan aukio 1
Helsinki

097591380
info@tikata.fi

Tikatasta löytyy kaikenlaisia ompelutarvikkeita kuten hakasia, neppareita, strasseja, nauhoja, vetoketjuja ja niin edelleen. Tikatasta saa myös ompelukoneita ja saumureita ja muita tarvikkeita kuten nuppineuloja, silmäneuloja, mittanauhoja yms. Tikatalla on liike Itäkeskuksessa ja heillä on myös nettikauppa josta kuka tahansa saa tehdä ostoksia. Kaupassa ei ole ostorajoituksia ja yritykset ja koulut voivat tilata myös laskulla.

Tuotenauha Oy

Moisionkatu 6
15101 Lahti

03872080
info@tuotenauha.fi


Valikoimiin kuuluvat erilaiset nauhat, tarrat ja etiketit. Lisäksi Tuotenauhasta saa esimerkiksi nahasta valmistettuja tuotemerkkejä jotka voidaan kiinnittää tuotteeseen. Valikoimiin kuuluvat myös napit, pitsit, nauhat ja paljetit. Sivuilta ei käy ilmi onko heillä jotain rajoituksia tilausmäärien suhteen tai onko heillä myymälää. Soittaisin myyntiedustajalle ja kysyisin valikoimista lisää.


Suomalaisia kangasvalmistajia:



Orneule

Neuletie 3
35300 Orivesi

Puh.0207589900


http://www.orneule.fi/?p=etusivu

Orneule Oy on perustettu 1978 ja se on Suomen suurin metrineulosten valmistaja. Se sijaitsee Orivedellä, jossa valmistetaan vuosittain lähes miljoona kiloa neulosta. Ornneuleen asiakkaisiin kuuluvat sekä kotimaiset että ulkomaiset yritykset ja laitokset.



-


Mielestäni oli vaikea löytää suomalaisia kangastehtaita ja löysinkin vain pari neuloksia valmistavaa tehdasta. Uskon että voisin kuitenkin hyödyntää löytämiäni kangastukkuja ja lisätarvikemyyjiä opiskeluissaní, sillä ne tarjoavat vaihtoehdon Eurokankaalle jonka valikoima on mielestäni rajoitettu. Olin positiviisesti yllättynyt siitä että useimmissa kangastukuissa ei vaadittu Y-tunnusta ja minimitilausmäärätkin olivat järkeviä. 

tiistai 13. tammikuuta 2015

Housujen kuosittelu

Housujen kuosittelussa tulee ottaa huomioon paljolti samoja asioita kuin hameen kuosittelussa. Housuja kuositellessa tulee olla erityisen tarkkana haarakoukun pituuden ja istumakorkeuden kanssa, sillä ne ovat useimmiten haastavimmat saada sopiviksi. Housuja kuositellessa pitää myös miettiä materiaalia ja housujen puettavuutta. Materiaali vaikuttaa paljon siihen, että miten kangas laskeutuu ja asettuu. Esim joustavasta farkkukankaasta pillifarkkuja tehdessä, jos haluaa tehdä todella hyvin istuvat housut, pitää muistaa että kangas joustaa.




Ensimmäisenä meidän piti kuositella pohjemittaiset silkkihousut joissa on vyötärökaitale, leveät lahkeet ja jonkinlaiset taskut. Madalsin vyötäröä 5 cm, ja kuosittelin 4 cm leveän vyötärökaitaleen, jonka avulla etukappaleelta saa suljettua muotolaskoksen. Lyhensin lahjetta mututuntumalla 20 cm ja levensin sitä lisäämällä viistotusta 5 cm molemmille puolille. Poistin muotolaskoksen myös takakappaleelta ja poistin 0,5 cm molemmista sivuista. Kiinnitykseksi ajattelin piilovetoketjua KT-saumaan. Taskuiksi soveltuisivat esimerkiksi viistotaskut.





Toisena tehtävänä oli kuositella pillifarkut taskuilla. Madalsin vyötäröä 5 cm ja kuosittelin 3,5 cm vyötärökaitaleen. Kavensin lahjetta 4cm molemmista sivuista. Kuosittelin vetoketjuhalkion litsillä eteen ja perinteiset farkkutaskut.