Suomalaisesta muodista

Tehtävänämme oli muistella ja miettiä suomalaista muotia omasta perspektiivistä. Itselleni tehtävä tuotti hieman hankaluuksia – en nimittäin ole kovinkaan paljon käyttänyt suomalaisia vaatteita, ainakaan niin että muistaisin. En taida tälläkään hetkellä omistaa mitään suomalaisia vaatteita. Päätös ei ole mitenkään tietoinen – ostan suurimman osan vaatteistani liikkeistä joissa ei myydä suomalaista alkuperää olevia vaatteita.

Aloitin tehtävän miettimisen siitä, että mitä suomalaisia vaatemerkkejä ylipäätään tiedän tai muistan olevan olemassa. Mieleeni nousi ensimmäisenä erilaisia talvi- ja ulkovaatteita valmistavia merkkejä kuten Kivat, Kuoma ja Reima.

Lapsuudestani muistan sen, että minulla oli Kivat kypärämyssy jota oli aina pakko käyttää talvella vaikka se olikin mielestäni vähän ikävä pitää päällä. Kypärämyssyni oli punainen ja siinä oli muistaakseni keltaisia raitoja. Muistan myös, että kypärämyssyn leukaa vasten tuleva reuna oli vähän huonossa kunnossa koska jostain syystä sitä oli kauhean kiva tunkea suuhun. Sitten se olikin vähän ikävää kun ulkona oli kova pakkanen ja märkä osa pääsi jäätymään. Kuoman kengät oli kaikilla ja ne olikin kyllä ihan parhaat talvikeleillä. Siitäkin piti aina vääntää kättä että laitetaanko ne haalarin lahkeet sinne kengän sisään vai vedetäänkö siihen päälle. Paljon ratkaisi myös se oliko haalarin lahkeensuussa sellainen kuminauha vai ei. Jotenkin sitä lunta kuitenkin aina pääsi sinne lahkeen sisään.  Reiman käsineet olivat myös pakolliset – nuorempana ihan ne rukkaset ja sitten vähän vanhempana piti ollakin hanskat.

Mummini oli kova neulomaan ja ompelemaan kaikenlaista ja hänen tekemiään luomuksia minulla on ollut paljon päällä lapsena. Mummi kutoi paljon villasukkia ja lapasia, ja aika monet niistä on tehty ihan perinteiseen malliin Seitsemän veljestä langasta. Kyllähän ne aina vähän kutitti ja hiersi – varsinkin pipot, mutta tuli silti käytettyä. Minulla on edelleenkin tallessa muutamat mummin tekemät lapaset ja villasukat. Yhdetkin villasukat mummi sai vielä eläessään parsia kun käytin ne kirjaimellisesti puhki. Lapsuudessani tosi kova juttu oli myös mansikkapipot – minustakin on monta kuvaa jossa päässäni keikkuu kyseinen lakki. En tiedä onko tämä missään muualla maailmassa muotia mutta Suomessa nämä tuntuvat pitävän pintansa vuodesta toiseen. :D Äidilläni on ollut myös jonkin verran Nanson vaatteita – erityisesti lapsuudestani on jäänyt mieleen t-paita jossa oli punaisia, valkoisia ja vihreitä kuvioita. Äidilläni oli myös yöpaitoja Nansolta.

Teini-ikäisenä ostin paljon vaatteita Seppälästä. Käsitykseni mukaan siellä osa vaatteista ainakin oli suomalaisten suunnittelijoiden käsialaa, vaikka vaatteet itsessään valmistetaan varmaan jossain muualla. Pidin erityisen paljon heidän rock-henkisistä vaatteista, mutta jossain vaiheessa tuntui, ettei sinne enää tullut oman tyylisiä vaatteita. En tiedä vaihtuiko siellä suunnittelijat vai muuttuiko oma tyylitajuni sitten.

Marimekon vaatteita en ole koskaan omistanut vaikka jossain vaiheessa olisin kovasti halunnut mustavalkoisen vaakaraitapaidan. En sellaista koskaan saanut, ainakaan Marimekolta. Jossain vaiheessa oli myös muodikasta omistaa Marimekon perus olkalaukku, mutta sellaistakaan minulla ei ollut. Yläasteella huoneessakin oli kuitenkin Marimekon kankaasta valmistetut verhot.

Tänä päivänä en tosiaan taida omistaa yhtään suomalaista vaatetta, mikä on itse asiassa aika harmi. En ole itse erityisen kiinnostunut tai innostunut muodista, enkä edes tiedä ketkä suomalaiset suunnittelijat ovat ”in” tällä hetkellä. Suomalainen muoti itsessään ei ole minulle kovin tärkeää, mutta totta kai sitä toivoisi menestystä suomalaisille kaikilla saroilla. Voisin kuitenkin harkita ostavani jotain suomalaisia merkkivaatteita jos löytäisin itseäni miellyttäviä designeja, ihan jo senkin takia että tulisi tuettua suomalaista pienyrittäjyyttä ja vaatealaa. Nyt kun on opiskellut tätä alaa, on huomattavasti helpompaa ymmärtää että mistä vaatteiden korkea hinta koostuu.


Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5