Vaatetusalan ammattisanastoa

Lukkotikkikoneella saa ommeltua suoraa tikkiä ja sitä käytetään lähinnä joustamattomien kankaiden ompelemiseen. Tikin pituutta on mahdollista säädellä, samoin kuin ompelunopeutta. 

Ylisyrjäyskoneella on helppo ommella esimerkiksi neulostuotteita käyttäen nelilankaista yliluottelutikkiä. Sillä voi myös huolitella saumavaroja. Ylisyrjäyskoneessa on kaksi neulaa ja ylä- ja alasiepparilanka. Tarvittaessa voidaan käyttää vain yhtä neulalankaa.

Tasosaumakoneella voi ommella neulostuotteisiin helmoja. Sillä voi myös vahvistaa saumoja tai käyttää koristeompeleena.

Sukkula löytyy ompelukoneen pistolevyn alta. Sukkulaan asetetaan puolakotelo. 

Sieppari on liikkuva osa joka ohjaa lankaa, suurentaa ylälangasta muodostuneen silmukan ja kuljettaa sen puolan ympäri, siepaten samalla alalangan. 

Syötöllä tarkoitetaan tapaa jolla kangas liikkuu eteenpäin ommeltaessa. Alasyöttökoneissa kangas liikkuu pistolevyn syöttölevyjen avulla eteenpäin. Neulasyöttökoneissa kangasta liikuttaa syöttölevyjen lisäksi neulatanko. Kolmisyöttökoneessa kangasta kuljettavat alasyöttö, neulatanko ja paininjalka. 

 Nivelpaininjalka on se niin sanottu ”tavallinen” paininjalka, joka mukautuu nivelensä avulla kankaan paksuuseroihin. Vetoketjupaininjalkaa käytetään nimensä mukaisesti vetoketjuja ommellessa, sillä siinä jalat ovat kapeat jolloin päästään hyvin lähelle vetoketjua. Vetoketju paininjalka voi olla myös toispuoleinen.  Kiinteää paininjalkaa käytetään tasaisten pintojen ompeluun ja se on jäykkä ja taipumaton.

Olen kohdannut ommellessani muutamia ongelmia. Niistä yleisin on ollut se, että lanka ”hyppää” pois neulansilmästä. Ratkaisu tähän on yleensä se, että ylälanka on liian kireällä ja puristuslevyjä pitää löysätä. Myös rikkinäinen neula voi aiheuttaa tätä ongelmaa. Olen myös törnmännyt epäsäännöllinen tikkiin, jolloin usein ongelmana on se, että kone on langoitettu väärin, eli se on esimerkiksi tippunut jostain langanohjaimesta. Syynä voi olla myös lankojen vääränlainen kiristyssuhde tai jopa likainen puolakotelo!

Pussisauma eli edestakaissauma. Kappaleiden nurjat puolet asetetaan vastakkain reunat tasan ja ommellaan yhteen 4mm:n saumavaralla. Saumavarat taitetaan ja silitetään nurjalta taittumaan vastakkaiseen suuntaan. Oikeat puolet käännetään vastakkain ja ommellaan 6mm päästä. Tarkoitus on että saumavarat jäävät siististi ”pussiin” nurjalle puolelle.

Tasosauma syntyy kun ommellaan tasosaumakoneella. Tasosaumassa voi olla 3-5 lankaa. Sillä ommellaan yleensä neulostuotteita koska se on joustava ommel.

Yhdyssauma on yksinkertaisin saumarakenne. Ommellaan kappaleet yhteen oikeat puolet vastakkain. Kun silitetään kummankin kappaleen saumavara eri suuntaan, saadaan auki silitetty yhdyssauma.

Katesauma. Käytetään paljon esimerkiksi farkkujen sivusaumoissa. Kappaleiden nurjat puolet asetetaan vastakkain siten, että alempi reuna ulottuu 10 mm leveämmälle kuin päällä oleva reuna. Ommellaan 5 mm päällimmäisen kappaleen reunasta. Saumavarat silitetään kääntymään samaan suuntaan. Käännetään päällimmäisen kankaan saumavarasta 5mm sisäänpäin ja ommellaan päältä.

Käänteellä tarkoitetaan sitä kun esimerkiksi helmasta vaikka käännetään 1,5 cm saumavara nurjalle puolelle ja ommellaan. Päärme saadaan kun käänteen reuna käännetään vielä kerran sisäänpäin, niin että huolittelematon reuna jää piiloon. Ommellaan.

Ulkovara on se osa mikä jää käänteestä tai päärmeestä näkyviin nurjalla puolella. Sisävaralla tarkoitetaan päärmeen sisään jäävää osaa.  

Ommeljuova on kahden kankaan yhtymäkohta, joka näkyy oikealla puolella.

Huolittelulla tarkoitetaan yleisimmin ylisyrjäyskoneella tehtävää huolittelua kolmi- tai nelilankaisella yliluottelutikillä. Huolittelun tarkoituksena on estää kankaan reunan purkautuminen.

Peruskaava on asiakkaan mitoilla piirretty yksinkertainen ”pohjakaava” jonka perusteella ruvetaan kuosittelemaan haluttua mallia. Jos on tarkoitus tehdä johon kuosittelu yläosa, tehdään neulospuvun peruskaava. Peruskaavaa ei muuteta vaan se kopioidaan silkkipaperille, on helpompi tehdä.  Peruskaavaan lisätään väljyydet – esimerkiksi jos tehdään collegepaitaa, voidaan peruskaava tehdä lähemmäs oikeaa kokoa helpottamaan kuosittelua.  Kuosittelukaava on se mihin tehdään kaikki muutokset mitä peruskaavaan halutaan tehdä esimerkiksi hihan pidennykset, pääntien suurennokset yms. Kuosittelukaava voidaan leikata osiin jotta saadaan pituutta lisää ja osat liimataan kaavapaperille. Kun kaavat on saatu kuositeltua, voidaan tehdä leikkuukaavat – piirretään kuosittelu kaavat silkkipaperille ja lisätään saumavarat. Näiden kaavojen pohjalta leikataan kankaat.

Peruskaavan muokkaamista halutunlaiseksi kutsutaan kuositteluksi.  Esimerkiksi hihaa voidaan kuositella lyhyemmäksi tai hihansuuta voidaan pienentää tai suurentaa.

KT tarkoittaa keskitakaa, eli takakappaleen keskikohtaa. KT voidaan laittaa taitteelle tai sitten siihen voi tulla sauma, riippuen millaista vaatetta tehdään.

Kädentiellä tarkoitetaan sitä kohtaan missä esimerkiksi t-paidassa hiha yhdistyy miehustaan, mistä käsi työnnetään ulos vaatteesta/hihaan.

Muotokaitaleella saadaan huoliteltua esim. pääntie tai kädentie Muotokaitale on esimerkiksi pääntien mallinen kappale joka ommellaan nurjalle puolelle. Muotokaitale antaa vaatteelle ryhtiä.

Muotolaskoksella saadaan vaatteita paremmin istuviksi, esimerkiksi rintamuotolaskoksen avulla. Muotolaskokset poistavat turhaa väljyyttä vaatteesta.

Kuosittelusuunnitelma on peruskaavojen pohjalta piirretty kaava johon on merkitty esim. kavennettavat, poistettavat kohdat ja ne kohdat joihin tulee lisätä pituutta.

Leikkuusuunnitelma on suunnitelma siitä miten kaavat asetellaan kankaalle, eli miten palat leikataan irti kankaasta. Leikkuusuunnitelmassa tulee ottaa huomioon langansuunnat ja se, että kangashävikki olisi mahdollisimman pieni.

Silmukkarivi on neuloksessa poikittaissuunnassa olevien silmukoiden muodostama rivi.

Hakit ovat pieniä lovia kankaan reunassa, saumavarassa, joita leikataan kankaiden kohdistamisen helpottamiseksi. Niillä merkitään myös muotolaskoksia.

Pääntie on aukko vaatteessa, josta pää työnnetään ulos.

Loimi on kankaassa vaakasuoraan kulkeva lanka.

KE tarkoittaa keskietua, eli etukappaleen keskikohtaa. KE voidaan laittaa taitteelle tai sitten siihen voi tulla sauma, riippuen millaista vaatetta tehdään.  

Pyöriö on hihan yleensä kaareva yläosa joka ommellaan kiinni miehustaan kädentielle.

Miehustalla tarkoitetaan sitä kappaletta mitä ollaan valmistamassa.

Langansuunta tarkoittaa suuntaa johon loimilangat kulkevat kankaalla. Langansuunta merkitään kaavoihin nuolella.

Helma on tuotteen, esimerkiksi paidan tai hameen alareuna.

Silittäminen helpottaa työskentelyä eri työvaiheiden välissä. Esimerkiksi päärmeet on helpompi ommella kun ne on silitetty muotoonsa. Silittämällä voidaan valmistaa laskoksia ja silittää vaatteita tiettyyn muotoon. Silitäettäessä on otettava huomioon miten korkeaa silityslämpötilaa silitettävä tuote kestää. Silityksen tehokkuuteen vaikuttaa se käytetäänkö höyryä ja miten lämpimäksi rautaosa kuumenee. Lisäksi se, miten kovaa rautaa painetaan vasten silitettävää pintaa vaikuttaa silityslopputulokseen.

Liimaprässillä saa kätevästi kiinnitettyä liimakankaat kappaleisiin. Prässättävän kappaleen/kappaleiden alle sekä päälle laitetaan silkkipaperia ettei prässiin jää liimatahroja. Liimaprässin saa säädettyä haluttuun lämpötilaan ja siinä on kellolaite joka käynnistyy kun prässi suljetaan ja päästää merkkiäänen kun säädetty aika on kulunut.

Silityshevonen/silityskinkku auttaa kaarevien saumojen silityksessä, esim, hameen yläosassa.

Kulmanavaaja on näppärä kun tarvitsee saada auki kapeita saumoja. Eipä tarvitse enää tökkiä neuloilla/kynillä/sukkapuikoilla yms. kättä pidemmälllä. :D

Kuvat on otettu itse ja lähteenä käytin sekä omaa muistia, että Hanna Ylösen ja Rosa Häkkisen Vaatetusalan ammattitekniikan käsikirjaa.